Iringassa ei enää ollutkaan yhtään liian lämmin vaan ilmasto oli suunnilleen hyvän Suomen kesän kaltaista. Aurinko paistoi lämpimästi aina silloin kun ei satanut ja sadettakaan turistin onneksi ei kovin paljon tullut. Ei siellä päässyt silti palelemaan vaan sää oli oikein nautittavan lämmin.

 

Seuraavana aamuna Iringaan tulon jälkeen menimme kaupungin keskustaan torille ja niihin pariin kauppaan missä 'valkoinen' käy ruokaostoksilla. Tori on jo aika eksoottisen näköinen paikka ihmisineen, myyntikojuineen, tuotteineen, väreineen ja hajuineen. Tässä olemme menossa torin 'sisäpuolelle' enkä malttanut olla ottamatta muutamaa kuvaa. Aivan oikeassa reunassa näet pari tyttöä joilla on  tyypillinen kampaus mikä näytti olevan muotia tyttöjen ja nuorten naisten hiuksissa. Hyvin monilla oli myös suoristetut hiukset mutta minusta nämä kuvassa olevat näyttävät tosi kauniilta.

 

 

Tämä tyttö pyysi että kuvaisin häntä ja halusi sitten nähdä itsensä ja häntä nauratti paljon kuvaa katsellessaan. Taustalla näkyy tori ja sen elämää. Suloinen tyttö!

 

 

Ylhäällä on yksi Iringan ostoskatu.Ihailin tuolla rakennusten sekä ihmisten vaatteiden värejä.

 

 

Suoraan kuvan oikeassa reunassa on Iringan linja-autoasema. Sen reunoilla näköjään tehdään ruokaa ja varmaan myydään sitä kuten monta muutakin asiaa näyttää olevan myynnissä. Kun kuvasin tämän, joku mies huusi selvästi minulle jotain kovalla äänellä ja edessä olevia naisia nauratti. Laitoin heti kameran pois ja menin hetkeksi sisään Wodacomiin missä P ja E hoitelivat puhelinkorttiasioitaan etten turhaan muukalaisena ärsyttäisi paikallisia askareissaan.

 

 

Ystävien pihalla kuvasin ihania kukkia ja kauniita, isoja perhosia. Kerroin jo aikaisemmin nähneeni kauniin sinikeltaisen linnun Dar es Salaamissa ja samanlainen 'lintu' ilmestyi eteeni ja lenteli ympärilläni myös Iringassa kuten oli lennellyt  Darissakin. Aloin tarkastelemaan sitä tarkemmin ja yritin  vihdoinkin saada siitä kuvia.'Lintu' ei ollutkaan mikään tavallinen lintu vaan ihana, pieni ja kaunis kolibri ja sain siitä vihdoin yhden onnistuneen kuvan. Se tai joku muu samanlainen lenteli aika usein pihalla ympärilläni mutta kun otin kameran esiin se meni aika jonkun taakse niin, etten saanut todellakaan kuin yhden kuvan tuosta kauniista lentäjästä.

 

 

Alla on kuva vähän kauempaa Iringan keskustasta vuoren rinteelle kohoavasta asutuksesta.

 

 

Ystäväni asuvat korkella vuorella ja siellä näkee miten tuonne on siroteltu kiviä todellakin runsaasti.

 

 

P:n ja E:n naapuritalo on kuin olisi juuri rutistumassa kivien hyökkäyksen  alle mutta ihmeesti nuo kivet vaan pysyvät paikallaan. Tätä näkyä en lakannut ihmettelemästä ja se tuli useampaan kertaan ikuistettua kameraankin. Vähän toiseen suuntaan pihalta katsoessa avautuu kivinen vuori mikä oli välillä täysin pilvessä, välillä vaan vähän pilven takana ja joskus hehkui kauniina auringon kirkastamana. Edessä kauniin keltaisena 'siunauspuu'.

 

 

Olin ollut Iringassa pari päivää ja toisena iltana sairastuin vatsatautiin. Todennäköisesti se oli aika tavallista kuumeista turistiripulia mutta minulla siitä seurasi vähän erilaiset ja tylsät  seuraukset. Mutta siitä joskus myöhemin lisää. Muutama seuraava päivä meni minulta kuitenkin  unen ja valveen rajamailla torkkuen ja nukkuen. P hoiteli minua ihanasti ja toi juotavaa niin etten menehtynyt ainakaan nesteen puutteeseen. Aloitin antibioottilääkityksen ja sen seurauksista saatte kuulla jatkossa.