
Taiteen sekatyöläisen ja harrastajan mietteitä, kuvia, töitä ja kirjoituksia. Jos kiinnostut ostamaan tuotteitani niin ota yhteyttä.
243. Valokuvatorstain haaste on HULLUUS

Allekirjoittaneen hulluutta on kulkea kamera ja tulitikkuaski mukana kuvaamassa kaikenmaailman öttiäisiä

Tämän haasteen minulle antoi Tarjuska
“Listaa asioita, jotka tuovat hyvää mieltä. Ihan sekalaisessa järjestyksessä. Haasteeseen kuuluu jakaa vähintään kymmenen hyvän mielen asiaa (jos saa haasteen uudelleen, niin ainakin viisi lisää). Anna eteenpäin viidelle bloggaajalle. Kerro heille, että ovat saaneet haasteen, sekä mainitse haasteen antaja postauksessasi (linkitä, jos hänen bloginsa on julkinen).”
TANSANIA ja IHMISET SIELLÄ Olen vasta tullut matkalta Tansaniassa ja se on nyt melko päällimmäisenä mielessäni. Ihmisten lisäksi luonto siellä ihastuttaa eikä lämmin sääkään ole ollenkaan paha
LEPO On ihanaa kun saa nukkua silloin kun on sen aika. Joskus uni jää lyhyeksi mutta tulee taas aika ottaa univelat takaisin
MUSIIKKI Suuri ilon aihe, täällä sitä kuunnellaan ja vähän myös harrastetaan
TAIDE Yksi suurimmista ilonaiheistani. Muiden tekemät ilo silmälle ja ilo yrittää toteuttaa luovuuttaan jotenkin.
KAKSI BEETÄ Toinen isompi ja toinen pienempi,molemmat mulle tosi rakkaita
LAPSET Nyt on mielessä ikiomat rakkaat Tansaniassa mutta täältäkin löytyy suloisia ja tärkeitä lapsia
LUONTO Muistelen Afrikan luonnon runsautta ja ihanuutta ja odotan milloin kevään/kesän kauneus täällä oikein herää henkiin
VÄRIT Tykkään väreistä ja matkalla sainkin oikein väriterapiaa. Yritän tuoda ripauksen myös Suomeen siitä mitä koin
TERVEYS Mikään ei ole itsestäänselvyys! Aina voi sattua ja tapahtua mitä tahansa ja terve ja hyvä päivä on aina kiitoksen aihe!
UNELMAT Mielessä muhii suunnitelmia ja unelmia vaikka muille jakaa,osa toteutuu,osa ei mutta on ilo unelmoida
Haasteen eteenpäin saa ainakin Kiirepakolainen,Pappilanmummo, PirjoPon, Uuna, Liplatus
242. Valokuvatorstai
Tämän viikon haaste on: No comments! (En kommentoi, suom.huom.)
Haaste ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö saisi kommentoida. Päinvastoin!


Palasin viime yönä takaisin Suomeen ja ikävän karkottamiseksi postaan tännekin nyt vähän matkajuttuja. Yritin moneen kertaan postata vuodatukseen Tansaniasta käsin mutta nettiyhteyteni oli niin hidas ja olematon,että en saanut sitä onnistumaan. Jos olisin saanut tänne jotain tekstiä niin kuvan lataus ei onnistunut tai päinvastoin.
Kuvassa 1-vuotias suloinen,kultapoika,Enivo,oppi juuri nousemaan pinnasängyssään seisomaan. Ilme kertoo kyllä pojan riemusta kaiken! Näitä ihania poikia sekä tyttöjä oli kyllä taas vaikea jättää taakseen. Monenlaiset tunnetilat pyöriin mielessä.
Kuvasin paljon ja kirjoitin tuttuun tapaan päiväkirjaa matkastani. Jos siltä alkaa tuntua,niin kirjottelen tänne jossakin vaiheessa myöhemmin ja laitan lisää kuvia matkani varrelta. Nyt tuntuu,että olen vielä vähän matkalla enkä jaksa vielä keskittyä pitkiin postauksiin. Joskus pitäisi myös purkaa kunnolla matkalaukkujen sisällöt. Jonkin verran olen matkaltani kirjottanut bloggerin blogiini minne pääsin ongelmitta,tosin hitaasti,täällä.

Meidän ikkunalaudalta löysin eräänä aamuna nämä siivet. Kaunista!

Olen ollut Tansaniassa jo reilun viikon mutta en ole pystynyt postamaan tänne mitään. Netti toimii niin hitaasti etti tämä näytä onnistuvan kuin yöllä enkä kovin usein voi valvoa aamuyöhön kuten nyt. Kuvassa on meidän vanhimmat lapset orpolasta eivätkä hekään nyt niin kovin vanhoja ole!
Aika on mennyt tosi nopeasti. Olin ensin pari päivää Dar es Salaamissa ja matkustin sitten 500km etelään,Iringaan. Siellä olin vain yhden yön kunnes jatkoin matkaa vielä parisataa kilometriä Ilembulaan.Tämä paikka on eteläosassa maata ja täältä on Sambian rajalle noin 150km.

Yllä oleva kuva on Iringan kadulta.
Työ on aika tavalla samaa kuin viimeksikin. Lasten kanssa olemista,sylittämistä ja leikkimistä,syöttämistä,vaippojen vaihtoa ja pukemista. Vain yksi lapsi on sama joka oli orpolassa kaksi vuotta sitten kun olin täällä. Vapaa-aika täällä kuluu hyvin lukien,kirjottaen ja kuvaillen. Samassa talossa asuvien kanssa tulee myös vietettyä paljon aikaa yhdessä. Jatkan kun pääsen seuraavan kerran kirjautumaan vuodatukseen.

Minulla on ilo siirtyä muutaman päivän päästä tämäntyylisiin maisemiin. Menen samaan orpokotiin töihin missä olin pari vuotta sitten. Jos saan läppärini toimimaan ja sähkö kulkee niin yritän postata silloin tällöin tänne jotain matka-ja kuvakuulumisia.
Tervetuloa mukaan seikkailuun! Nyt olen flunssassa ja toivon olevani kunnossa kun lähtöpäivä koittaa. Saa muistaa iltarukouksissa!

Rauhallista ja ihanaa joulunaikaa jokaiselle blogini lukijalle!
Tähän blogiin kirjoittaminen ja kuvaaminen on jäänyt viime aikoina vähemmälle mutta ehkä jatkossa tulee tännekin jotain postattua. Olen päivitellyt melkein päivittäin kuvablogiani täällä ja siksi tämä on jäänyt vähemmälle.
Toivottavasti joulusi sujuu lämmön ja rauhan vallitessa kodissasi!
Vaihteeksi kaunista laulua toisella kotimaisella! Kannattaa kuunnella!
"Käy pimeys päälle lailla pommikonelaivueen" lauloi Juice ja se onkin kyllä varsin pistämättömästi sanottu... Joulukuuta mennään eikä lumesta tietoakaan - ainakaan suurimmassa osassa(?) Suomea. Eihän sitä toki kinoksittain välttämättä tarvitsisikaan olla, mutta valon vuoksi edes vähän!
No, lunta odotellessa voidaan aina tuottaa keinotekoista valoa ja mahdollisimman paljon, kiitos. Eli kuvaillaanpa tällä kertaa Mustavalkomaanantaissakin keinovaloa aiheella
- Poikkeuksellisesti voit laittaa mukaan myös värillisen version kuvasta, jotta valovoima oikein tuplautuisi! :)

ja sama väreissä. Myönnän, leikin vähän!


lähikauppa palvelee
iltaan asti myöhäiseen
maksan leivän hiluilla
kello käy,kello käy,kello käy...
224. Valokuvatorstai
On taas torstai.
No niin, siinäpä se haaste tulikin kaikessa yksinkertaisuudessaan. Siis sana: torstai.

Ikkunalaudalta löytynyt perhonen


























