Kuvasin muutama päivä sitten kuuta ikkunastani, näkyy vähän puista säleverhoakin, siitä tuo erikoinen väritys.

En ole pitkään aikaan laittanut tänne runojani, tässä yksi viimetalvinen joka syntyi hyvin raskaan jakson aikana. Nyt on vähän samoja fiiliksiä kun elämä on liian kiireistä. Onneksi helpottaa - joulukuussa. Itse olen kuitenkin kiireeni valinnut, on niin paljon mielenkiintoisia kursseja joihin haluan osallistua vielä viimeisenä opiskelutalvena. Lopputyön tekemisetkin on alkaneet, huhuhuh.

Ruumiini huutaa tuskasta

ja sieluni on kivusta raskas

kuin kynttilän liekki,

levottomasti häilyvä

on elämäni tänään.

Eikö tämä talvi koskaan pääty?