2179996.jpg

Kuulin tänään, että eräs ystäväni on kuollut joulukuun 21. päivä.  Hänen, kuitenkin vielä lyhyen elmänsä oli määrä loppua nyt, 51-vuotiaana. Tuntuu tosi surulliselta.

Olimme tunteneet jo pitkään mutta vasta pari, kolmen viimeisen vuoden ainaka tutustuimme paremmin ja meistä tuli ystävät. Sain häneltä sähköpostia 19. joulukuuta ja siinä hän kirjoitti, että paras lahja mitä ystävälle voi antaa on rukous. Samassa kirjeessä hän lähetti Äiti Teresan rukouksen eteenpäin lähetettäväksi. Sitä ennen olimme lähetelleet pari henkilökohtaisempaa kirjettä mutta tämä jäi hänen viimeiseksi postauksekseen minulle.

ELÄMÄ  ON

välillä surua,välillä iloa
joskus vuorien välissä
 tasaista maata,
auringon paahdetta
tai ainaista sadetta
kylmää tuskaa
ja kivun poltetta
välissä ilon hippusia.

Aivan minulle sopivaa
juuri minulle annettuna
kiitoksella vastaantotettavaksi

Elämä on.